Nyt auttakaa😭😭

Muutettu pois asunnosta ja va tarkistanut asunnon ja palauttanut osan vakuudesta. Vakuudesta vähennetty korjauskuluja jotka on tiedossa ollut ja ok. Paitsi yksi, mutta ei liity tähän nyt.

Tänään kuitenkin tuli viesti, että uusi vuokralainen alkanut irrottamaan wc:n ovesta seinä tarraa, mutta huomannut siinä olevan reiän. Pinta siis ovesta rikki, eli ei edes ole reikä. Vuokralainen väittänyt että "reikä" on tarran alla. Tosiasiassa kuvasta näkee kuitenkin että tarra on revennyt, eli rikkoutuminen tapahtunut tarran liimauksen jälkeen.

Itse en ole tätä loppusiivousta tehdessä huomannut, mutta va ilmoitti korjauttavansa oven ja lähettävänsä laskun minulle. Mitä teen?

Seuraava tuli mieleen, kun lueskelin kommentteja jo poistetusta Koskelan teinisurmaa koskevasta ketjusta.
Eikö olisi hyvä uudistaa koko Suomen rangaistusjärjestelmä?

Vankila olisi lähtökohtaisesti vaan varsinaisen tuomion odottamista ja lyhyitä vankeusrangaistuksia varten. Tuomiot kovemmista rikoksista saisi olla esimerkiksi yhdyskuntapalvelusta ja/tai työtä, millä sovitettaisiin rikos. Oikeus olisi, että veronmaksaja ei maksaisi tuomitun elämistä, vaan hänen tulisi itse ”elättää” itsensä työllä. Yhteiskuntaan sopeutumattomilla voisi olla vaikka koko loppuelämän tuomio työleirillä.

Törkeistä rikoksista saisi antaa pidempiä rangaistuksia ja tuomion pelotteen pitäisi olla suurempi. En tiedä, toimisiko aito pelote Koskelan tapauksen tyylisissä, mutta uskon, että monesti sillä olisi vaikutusta siinä vaiheessa, kun rikosta suunnitellaan.

Mikä tällaisen järjestelmän heikkous tai haitta olisi? Mikä voisi korjaantua?

Edit. Sen verran vielä lisään, että ajatuksena ei ollut rangaistusten koventaminen tai halvan työvoiman saaminen. Tarkoitus oli, että vankien tulisi osallistua sen järjestelmän pyörittämiseen, mikä heidät elättää.

Jos olet sitä mieltä, että ehdottamani malli on huono, ehdota parempaa uudistusta! Vai onko nykymalli hyvä näin?

Olen tässä jo vuosia pohtinut uuden toimistotuolin ostamista, kun päätteellä tulee istuttua useita tunteja päivittäin. Steelcase ja Herman Miller nousee aina esille puhuttaessa "hyvistä tuoleista" mutta noille hinnoille en ole lähtemässä.

Yllättäen tuli facebookissa vastaan tuolimainoksia (ja nyt niitä pukkaa koko ajan), joista päälimmäisenä tuo Sihoo ja Hbada. Tuolit näyttää vähän kiinakamalta mutta ne myydään euroopasta, olisi takuu eikä tuo hintahaarukka ole perusmalleissa järjetön (200-400€), niin olen alkanut tosissani pohtimaan ostoa.

Tuolihan pitäisi päästä koeistumaan mutta vähän huonolta näyttää. Ajattelin kysellä kuitenkin onko täällä kukaan ostanut kyseis(t)en brändien toimistotuoleja ja mikä oli kokemus niistä?

Hei, onko kellään muulla ollut vastaavia oireita/ tai vinkkejä tilanteeseeni. Olin siis pitkän tauon jälkeen taas aloittamassa kuntosalilla käynnin ja tein vinopenkkiä käsipainoilla. Viimeisten toistojen aikana alkoi jäätävä niskakipu joka jatkui koko loppu päivän. Seuraavana aamuna ei kipua ja koitin uudestaan mennä salille jos se johtui vain huonosta tekniikasta. Huonosta tekniikasta ei ollut kyse, treenin ensimmäisen toiston aikana kipu palasi ja jäi loppupäiväksi. Kipu on välillä arjen hiukan raskaammissa askareissa myös läsnä.

Onko kellään ollut vastaavaa tilannetta tai vinkkejä miten tästä edetä?

Tee se itse -henkinen kysymys: keittiössä integroitu jääkaappi, jossa 200cm korkea kalusteovi. Ovessa jääkaapin mallista johtuen vain ylä- ja alasaranat ja tästä johtuen ovi on herkkä taipumaan pituussuunnassa ja toisinaan osuu avatessa runkoon, koska välys avatessa todella pieni. Miten tämän oven ja rungon kosketuksen saisi estettyä? Jääkaapin oven ja kalusteoven välissä on tilaa juurikin siellä saranapuolella ihan ok reilusti, siis luokkaa sentti, eli sinne saisi jonkun jäykisteen varmaan asennettua. Mietin siis jotain metallivahviketta. Mutta onko muita ratkaisuja?

Edittiä klo 13.30: kyseessä siis liukukiskoilla varustettu jääkaappi eli kalusteovi on omilla saranoillaan ja jääkaapin ovi omillaan. Saranoiden lisääminen kalusteoveen vaikuttaa oleva tällä hetkellä olevan paras ratkaisu.

Mulla se on ehdottomasti vuoden 1998 ehdoton klassikko eli Armageddon. Kyseessä on siis elokuva missä Bruce vetää asteroidia turpaan, koska onhan hän öljynporausekspertti, joka lähetettiin avaruuteen maailmaa pelastamaan.

Tosissaan, jos puhutaan niin leffassa on omat ongelmansa eikä ole siis mikään 10/10, mutta siinä on silti vaan sitä jotain. Häpeilemättä tirahtaa kyynel joka kerta, kun leffan loppupuolella tulee Brucen tiedät-kyllä-mikä monologi.

Nähnyt elokuvan varmaan lähemmäksi 20 kertaa ja vieläkin jaksaa vähintään kerran vuodessa katsoa.

Justwatch.com - Armageddon

Mitäs guilty pleasure leffoja teillä on?

Olen lukion kolmannella. Ensimmäiset kirjoitukset alkavat muutaman viikon päästä. En ole lukenut yhtään. Lintsaan koulusta lähes kaikki tunnit. Teen töitä lukion ohella 30-45h/viikko. Koulu ei kiinnosta. Olen asunut omillani 16- vuotiaasta asti eli heti peruskoulun jälkeen.

Saatan raahautua väkisin kouluun, mutta en tee siellä mitään. Istun vain. Koen, että aika menee hukkaan. En jaksaisi edes mennä istumaan. En jaksa keskittyä mihinkään. En taida edes haluta. Minulta puuttuu 10 kurssia, että saan opintopisteet täyteen. Toki luulen, etten pääse kirjoituksia läpi, koska ei ole kiinnostanut lukea.

Minulla on aikaisemmin ollut ahmintaa. Syön suuria määriä ja siitä seuraa morkkis. Ennen se oli päivittäistä. Olen saanut sen loppumaan, mutta vieläkin tulee yksittäisiä päiviä jolloin ahmin. Ahminan jälkeen tulee päiviksi romahdus. Kaikki tuntuu vaikealta. En jaksa mitään. Oman itsetunnon ja ulkonäön kanssa haasteita. Töihin meno ja teko äärimmäisen vaikeaa ja raskasta. Itkettää ja ahdistaa, en saa nukuttua.

Sitten on jaksoja jolloin kaikki onnistuu. Töissä käynti mukavaa, jaksan hoitaa kotia, lenkkeillä ja urheilla. Koulu lipsuu toki tällöin edelleen, mutta muuten menee hyvin.

Olen kyllästynyt näihin äärimmäisiin romahduksiin.

Vuosi sitten minulla meni todella huonosti. Todettiin masennus. Alkoi mennä paremmin ja lopetin lääkkeet itse. En usko niiden tehoon.

Kesällä, kun koulua ei ollut tein 3 työtä 70-80h/viikko. Nukuin työvuorojen välissä 0-2h. Saattoi mennä päiviä samoilla silmillä. Edelleen uniongelmia on paljon. On vaikea nukkua vaikka väsyttää. Käytännössä elän 4-6h unilla jatkuvasti.

Minulla on rahaa hyvin. Olenhan koko ajan töissä. Rahan käyttö silti ahdistaa. En haluaisi käyttää sitä. Samalla mietin miten voin tehdä enemmän rahaa? Toisella hetkellä romahduksen aikaan olen niin uupunut ja ajattelen pakko vähentää töitä. Kuitenkin kun minulle tarjotaan lisävuoroja otan ne aina.

Olenko vain rahan ahne? Olenko uupunut? Tuntuu että minussa on joku vika. En tiiä kauanko jaksan näin tai mikä olisi avuksi.

Katselin kaupassa nikotiinipussilistaa ja tulin vaan tyhmemmäksi.
Kysyn siis:
Myydäänkö kaupassa mauttomia nikotiinipusseja? n.10mg, slimmi koko on plussaa, niin ei roiku naaman ulkopuolella

"Venäjän Leningradin alueella on ammuttu alas 44 droonia, Drozdenko ilmoitti Telegramissa varhain tiistaiaamuna. Alue rajautuu lännessä Suomeen ja Viroon. Drooni-isku vaurioitti myös satama-aluetta Venäjän Ust-Lugassa eli Laukaansuun satamassa."

"Myös Naton Baltian ilmavalvontaoperaation hävittäjät hälytettiin tehtävälle Latviassa tiistaiyönä, maan asevoimat kertoi viestipalvelu X:ssä.Asevoimat kertoi X:ssä mahdollisesta uhasta ilmatilassa Ludzan kunnan alueella.Ludzan kunta sijaitsee itäisessä Latviassa lähellä Venäjän rajaa."

"Ennen kolmea yöllä asevoimat tiedotti, että ilmauhka on päättynyt."

Olen syntynyt 1992 ja aloitin videopelien pelaamisen joskus 1990-luvun loppupuolella.

Ihan alkuajoilta muistan pelanneeni ainakin Commander Keen 4:sta, Ski or Dieta, The Lion Kingiä ja Jazz Jackrabbitia. Emulaattorin avulla pelasin myös Super Mario -pelejä. Kaikki nämä pelit olin saanut kopioimalla ne korppujen avulla yli 10 vuotta itseäni vanhemmalta serkultani, jolla oli varsin iso pelikokoelma. Meillä ei ollut koskaan PlayStationia (iskä kieltäytyi ostamasta, koska tietokoneellakin voi pelata), mutta kävin kyllä kavereilla pelaamassa erityisesti Crash Bandicootia ja Crash Team Racingia. PS2-aikana Grand Theft Autot III:sta San Andreasiin olivat kovia juttuja kavereilla ja olen aikuisena pelannut ne PC:llä läpi.

Vähän vanhempana, kuitenkin vielä ala-asteella sain tehokkaamman tietokoneen johon tuli jopa ostettua pelejä. Peleistä voisi mainita ainakin Colin McRae Rally 3:n, FlatOutin, Harry Potter -lisenssipelit, NHL 2004:n ja The Simsin lisäosineen. Muistan, että kiintolevytila ei riittänyt siihen, että olisi pitänyt kaikkia pelejä yhtä aikaa asennettuna niin tuli aina jaksottain pelattua enemmän jotain tiettyä peliä. Harry Potter -peleistä on jäänyt mieleen suomenkielinen dubbaus.

Kavereiden vaikutuksesta netin yli pelattavat moninpelit alkoivat kiinnostaa joskus ala-asteen loppupuolella. Wolfenstein: Enemy Territory oli ensimmäinen, jota pelasin ja perustettiin kaverin kanssa klaanikin, joka tosin pelasi olemassaolonsa aikana vain yhden klaanimatsin. Yläasteella tuli pelattua Counter-Strikea (sekä 1.6 että Source) ja strategiapeleistä Age of Empires III:sta.

Ammattikoulussa tuli sitten taas itselle uutena pelinä World of Warcraft, uusin lisäosa oli Wrath of the Lich King. Pelasin sitä aktiivisesti suunnilleen Cataclysmin julkaisuun asti. Tämä oli sellainen peli, jonka ympärillä kaveriporukkani keskustelut koulussa usein pyörivät.

Tähän oikeastaan loppuvat lapsuuden pelit ja vaikka sen jälkeenkin on tullut pelattua ne ovat jo aikuisuuden pelejä eivätkä ainakaan vielä herätä yhtä paljon nostalgiaa kuin edellämainitut.

Postasin aiemmin EU-kansalaisaloitteesta, jonka tarkoitus on poistaa digitaalisen tunnistautumisen ja iänvahvistamisen pakollisuus: https://citizens-initiative.europa.eu/initiatives/details/2026/000011_fi

Allekirjoituksia otetaan nyt vastaan!

P.S. en ole aloitteen taustalla tai muutenkaan sidonnainen aloitteen takana oleviin henkilöihin.

Juttu tiivistettynä

• Suomalaiset kaupat myyvät identtiseltä vaikuttavia tuotteita kuin Temu ja Alibaba, mutta moninkertaisella hinnalla, Yle selvitti.
• Pregon lihasvasara maksaa Suomessa kolmisenkymmentä euroa ja Alibabassa runsaat kolme euroa.
• Yritykset ovat usein häivyttäneet tuotteiden kiinalaisen alkuperän.

Vaihdoin duunia ja tämä oli väärä valinta. Niin sanotusti myytiin ferrari joka päivittäin on muuttumassa fiiatiksi. Vähän jännittää pettää vanhan esimiehen luottamus kuka minut palkkasi mutta oma mielenterveys ja arjenjaksaminen pantava etusialle. Onneksi pääsen vanhaan työpaikkaani takaisin jahka saan heidän kanssaan sopimuksen allekirjoitettua. Maitojunalla kotiin!

En tiedä miksi tätä tänne kirjoitan, mutta kai sitä kaipaa vertaistukea internet ihmisiltä!

Yhdysvaltain asevoimien johto varoittaa puolustusministeri Pete Hegsethiä laajentamasta sotaa Iranissa, kertoo The Washington Post -lehti.

Jo nykyinenkin Irania vastaan suunnattujen sotilasoperaatioiden taso vie niin paljon voimia, että Yhdysvaltain asevoimien kyky suojella kotimaata voi heikentyä, komentajat sanovat.

The Washington Post on saanut haltuunsa kaksi kertaa kuukaudessa laadittavan Puolustusministerin käskykirjan (Secretary of Defense Orders Book). Se on katsaus maan asevoimien kaikkien osien toimintakykyyn ja valmiuteen.

Hegsethille suunnattujen varoitusten takana ovat Yhdysvaltain armeijan, laivaston ja ilmavoimien komentajat, samoin kuin ulkomailla toimivien yksiköiden komentajat.

Osa komentajista sanoo suoraan vastustavansa joukkojen sijoittamista Lähi-itään. He eivät kuitenkaan aio kieltäytyä noudattamasta heille annettuja käskyjä.

Käskykirjasta ilmenee myös, että osa Lähi-itään sijoitetuista joukoista aiotaan pitää alueella syyskuun loppuun, mutta osa pysyisi alueella vielä ensi vuonnakin.

Puolustusministeriö Pentagon on tuohtunut salaisen asiakirjan vuotamisesta julkisuuteen, kertoo New Republic -lehti.